Sunday, October 9, 2011

DAY 14 & 15

Hellooo pitkästä aikaa, en tiiä mikä brain fart mul on ollu ku en oo saanu mitään aikaseks tänne blogiin (no okei, en oo muuta tehny in my freetime ku pelannu Simssiä XD), mut koitan nyt vihdoin saada tän japanistoorin pois alta ni voi kirjotella taas muista asioista.

Eli palataanpas takaisin päivään 26.8.2011:

Perjantaina nukuttiin melko myöhään ja heräiltiin tosi laiskasti. Päätettiin vielä kertaalleen käydä Akihabarassa koska rahat oli pakko päästä tuhlaamaan viimestä penniä myöten ja Pate halus muutenki käydä ostamassa aikasemmin ihailemansa Predator-patsaan. Ajateltiin myös käydä Laoxissa tuliaisosastolla kattomassa jotain pientä perheille. Plus mun ja Paten oli tarkotus vähän zoomailla mistä sais halvimmalla Monster Hunter Portable 3rd HD versionin (joka BTW julkastiin torstaina!! Wohoo, mikä ajotus! \(^0^)/ ).
Akiba 4 ever love
Akibassa käytiin heti ekaks kattoo sitä Predatoria Patelle, mut se oli jo menny... Käytiin taas figukaupat läpi siitä lähistöltä läpi kunnes eksyttii vähä jonneki sivummalle ja onnistuttiin löytämään ekaa kertaa ikinä Akiban oma Mandrake!! Huhuhu, 8 kerrosta never before seen otakushittiä luvassa joten mehän singahdettiin ku fileet sinne koluumaan paikkoja! Onnistuin bongaamaan Marialle heti sieltä sen cherry on a top-figuurin jota se oli toivonu koko matkan ajan löytävänsä, mut jonka suhteen oli menettäny jo toivonsa. Ja tulihan pari todella hyvää löytöä tehtyä itellenikin... Muhmuh.

Taas 10 000 yen köyhempänä lähettiin vihdoin tuliaisia hankkimaan. Sinä aikana ku pörrättiin Laoxissa, kerkes ulkona alkamaan ihan hillitön kaatosade ja tietenkään kenelläkään meistä ei ollu sateenvarjoa mukana. Odoteltiin hetken jos sade lakkais mut se vaan näytti yltyvän koko ajan ja tuli hillitön ukkonenkin (rakastan!!). Koitettiin varjella meijän PAPERI-kasseja ja juosta katosten alta aina seuraavalle katokselle kunnes päästiin juna-asemalle. Oltiin ihan litimärkiä silti, mut ainaki figut näytti olevan kunnossa. X'D
TAIFUUNI!! Melkein...
Koko junamatkan oli ihan mieletön ukkonen ja vettä sato hetkessä varmaan enemmän ku Suomessa yhteensä koko kesänä. Kotiin päin kävellessä myrsky vaan ylty mut ihme kyllä selvittiin tavaroineen päivineen suht kuivina kotiin asti. Siellä sitte muhittiin ilosena lämpimässä ja kateltiin päivän saldoja. Uutisissa näytettiin miten jossain paikoissa tulvi ihan älyttömästi, onneks ei sentään meijän hoodeilla niin pahasti vettä tullu vaikka sitä paljon tulikin. Iltaa myöten sää rauhottu pikku hiljaa ja käytiin hakemassa vähän ruokaa. Alotettiin myös haikeina tavaroiden pakkaaminen...
Näin kävi ku Paten piti alottaa pakkaa laukkuja... :D
Lauantaina käytiin heti aamusta hakemassa meijän lähipelikaupasta mulle ja Patelle ne uudet Monster Hunter-pelit ja sit lähettiin hakemaan Nakanosta Patelle Predatoria. Bongattiin vielä samaan syssyyn sille Predatorille Alien kaveriks ja vihdoin Pateki sai mitä se oli halunnu. Kotiin päin tullessa meijän juna-asemalla oli yht'äkkiä pilvin pimein porukkaa eikä päästy ulos meijän exitistä koska siinä oli joku roadblock. Vähän oltiin hämillämme et WTF ja lähettiin sitte täysin päinvastaseen suuntaan siinä toivossa, että päästäis jostain kääntymään jollekin sivukujalle ja tekemään U-käännös sille tielle mistä päästiin takas kotiin. No se toivo katos aika nopeesti ku nähtii sitä väen määrää mikä vaan kasvo ja kasvo... Kaikki tiet oli suljettu eikä päästy ku eteenpäin ihmismassan mukana. Nähtiin joku poliisi ja yritettiin mennä näyttämään minne meijän pitää päästä mut mikä ihana yllätys, sekään ei osannu englantia. Onneks sen verran kyllä tajus, että pysty näyttämään meille mistä päästään kääntymään toiselle tielle. Piiiiiiitkän kiertoreitin jälkeen löydettiin vihdoin tutulle tielle josta päästiin kikkailemaan ittemme kotiin.
Pic by Maria
Kotona pakattiin suurin piirtein loput tavarat ja päätettiin sitte vielä lähteä viimesen illan karaokeen. Oltiin jo keretty unohtaa et juna-aseman ympäristö oli ihan täynnä populaa ja nyt päästiin myös näkemään miksi! Siellä oli Awa odori dance festival joka on suurin tanssifestivaali Japanissa. Just kun saavuttiin juna-asemalle ni siinä edustan aukiolla alko tanssiesitys mitä päästiin vähän tunkemalla kurkistelemaan. Sitä tanssia oli tosi mielenkiintosta kattoa vaikka välillä se tanssiminen näyttikin ihan dorkalta (tosin yhen tanssin nimi olikin The dance of fools). XD Ite olin ainakin tosi ilonen et päästiin näkemään kunnon perusjapaniakin välillä!

Jatkettiin matkaa karaokepaikkaan jossa se aikasemmin meitä palvellu naismyyjä seisoskeli ulkopuolella ja tunnistiki meijät heti. Jotain se taas puhu meille ja kukaan ei ymmärtäny ketään ja sit kaikki vaan naureskeltiin ja oltiin awkward kunnes hipsittiin alakertaan varaamaan boksia.
Ihana, ihana Kōenji
Oltiin taas 2 h ja laulettiin niitä näitä ja tottakai lopuks vedettiin vielä kaikki kurkku suorana We are the champions ja Y.M.C.A ennenku lähettiin viimesen kerran illalla kotiin. (; n ;)

Wednesday, September 7, 2011

DAY 13

Torstaina heräsin aamulla jo 6.30 ja aloin potkia Patea ja Simonia ylös. Valmistauduttiin lähtöön kohti Fuji-Q:ta ja tottakai sato vettä. Noh, ei annettu sen lannistaa vaikka rahat meniski hukkaan jos ei vuoristoratoihin päästäis ja lähtetiin taas kohti Shinjukun bussiasemaa. Pitkä bussimatka oli tosi kivaa vaihtelua siihen junassa hytkymiseen mitä oltiin 2 viikkoa jo harrastettu ja päästiin näkemään vähän toisenlaisia maisemiakin ku pelkkää betoniviidakkoa. Dösämatkalla vesisade vaan ylty ja ylty eikä meil ollu ku yks sateenvarjo mukana. 2 h bussilla huristelun jälkeen saavuttiin vihdoin Fuji-Q:hun ja ensisilmäyksellä dösän ikkunasta ne vuoristoradat näytti awesome!! Vettä sato edelleen ja päätettiin vaan hope for the best.
Unohdin ottaa tulovaiheessa kuvan... XD
Saatiin sisääntuloporteilta kummallinen viivakoodilappu mikä piti sen jälkeen käydä laittamassa sellaseen masiinaan joka ottaa susta kuvan ja printtaa sitte hienon passin ihan omalla kuvalla varustettuna jolla pääsee kaikkiin laitteisiin. Tietenki just puhuin ku se laite otti sitä valokuvaa ni musta tuli oikein itse neiti seksikkyys siihen kuvaan. Sen jälkeen päästiin vihdoin itse huvipuistoon!

Itkin jo sisäisesti verta ajatuksesta jos me ei päästäiskään niihin vuoristoratoihin, koska ne oli jotain aivan mieletöntä. Lintsin hikinen vuoristorata näyttää joltain hiirenpaskalta verrattuna niihin mörsseihin mitä tuolla oli. Ostettiin sadeviitat ja päätettiin viedä laukut säilytykseen jonka jälkeen mentiin tutkimaan Evangelion worldia. Se oli tosi makee mesta ja siel oli hienoja patsaita ja kuvia ja shittiä, mut upeimmat oli tietenki LIFE-SIZE EVA Unit 01 ja 02 päät mitkä sinne oli rakennettu. Unit 01:lla oli myös pieni oma show missä sen suusta tuli savua ja strobovaloja ja kaikkea hienoa. XD
EVA UNIT 01
EVA UNIT 02
Legendary hissikohtaus!
Pojat oli ihan rakastuneita.
Ku tultiin ulos sieltä ni jokaisella oli ihme Evangelion-intoilu päällä. Varsinki Pate hullaantu täysin ja sano, et haluu alkaa kattoo sitä taas.

Enihyy.. Japanese gods were smiling upon us ku vesisadekin oli loppunu sillä välin ku oltiin pöristy Eva-maassa. Mentiin tietenki heti kysymään vuoristoratojen työntekijöiltä, et avaako ne laitteet pian ja saatiin positiivisia vastauksia! Wohoo, alettiin olla jo ihan täpinöissä. Mikään kunnon vuoristorata ei kuitenkaan ollu vielä auki, ni lähettiin sitte tutkimaan enempi sitä puistoa ja eksyttiin jonku vesilikumäkivuoristoradan jonoon. Sen laitteen ohjeissa luki, et kannattaa ostaa sadeviitta, koska jopa viitan kanssa siin tulee kastumaan. No tietenki meijän edessä oli 3 lesoavaa ja huomionkipeetä douchébag poikaa (en mielellään hauku japanilaisia, mut nyt kyllä huomas et sieltäki löytyy douche-kansaa) jotka päätti olla badasses ja mennä ilman sadetakkia. Lopulta ku ne tuli siit laitteesta ni kyllä oli hymyt hyytyny pojilla ku ne oli aivan litimärkiä ja niiden lompakot ja kaikki oli varmaan pilalla (koska ei niitäkään suostunu jättää lokeroon). XD

Kesken jonotuksen tuli myös kuulutus, et nyt on ensimmäinen vuoristorata auennu ja siitähän riemu ratkes ku japanilaiset alko sinkoilemaan sinne jonottamaan. Aateltiin iteki lähtee juoksee, ettei tarvis jonottaa 3 h mut sit Simon (shame on him!) sano, et ei viitti lähtee ja jäätiin odottamaan kiltisti vuoroa. Meni varmaa 10 min ku päästiin meijän ensimmäiseen laitteeseen Fuji-Q:ssa ja jälkeenpäin ajateltuna ei olis kyllä pitäny kuunnella Simonia siinä jonossa... Ku päästiin pois ni oltiin aivan litimärkiä kaikki vaik meil oli sadeviitat... Oli tosi ihanaa kulkee housuun kusseen näkösenä ja olosena koko päivä ku muutenki ilma oli melko viilee. XD
Vähä oli tollanen olo vesiputouksen jälkee... X'D
Sit lähettiin jonottaa ekaan vuoristorataan. Oltiin jonotettu varmaan 5 min ku päätettiinki lähtee jonottaa siihen tänä vuonna rakennettuun Takabisha-vuoristorataan. Väkeä oli jo mukavasti 2 h 10 min verran eikä auttanu muu ku astua jonon jatkoks... Pelattiin nerokkaita "Arvaa kuka pelihahmo"-leikkejä ja yllättävän nopeesti se jonotus lopulta meni. Finally päästiin meijän ensimmäiseen kunnon vuoristorataan Fuji-Q:ssa! Enkä voi muuta sanoa kun A-W-E-S-O-M-E!!!!!!!!!!!!!!!!!11111111 Siis oli niin mahtava vuoristorata ettei mitään rajaa!!!! Ensinnäki se kesti tosi pitkään, siin oli paljon loopty loops, se meni LUJAA ja paras oli pystysuora nousu ensin ylös 43 metriin, sit käännyttiin naama edellä kuolemaan johon se kärry pysähty hetkeks kunnes tuli 121° vapaapudotus! Kiljuin aivan koko matkan ajan! Ku päästiin pois siit laitteesta mul tärisi kädet ja jalat ja vippas päästä. THAT WAS AWESOME!!
Takabisha (häikäisevän hieno kuva... X'D)


Sen jälkeen lähettiin jonottamaan Fujiyamaan. Tällä kertaa ei tarvinnu ku jonottaa 1,5 h eli piece of cake! XD Ensin aateltiin, et tää tulee olemaan ihan lastenleikkiä sen Takabishan jälkeen, koska Fujiyama ei mee edes ympäri, mut sit ku istuttiin kyydissä ja se kärry vaan nous ja nous ja nous kunnes oli 79 metrissä ni alko jo vähän vatsassaki tuntumaan. Hetken saatiin ihailla Mt. Fujia ja maisemia ylhäältä kunnes taas pudottiin ja lujaa! Yllätyin miten pitkä se vuoristorata oli ja vaikkei siinä päässykkään pää alaspäin ni silti taas kerralleen sain kiljua kurkku suorana koko matkan ajan. :D

Fujiyaman jälkeen alko olla jo nälkä koska ei oltu syöty vielä mitään ja oltiin monta tuntia jonotettu laitteisiin. Käytiin syömässä Mos Burgerissa jossa oli omituisia hamppareita. Pojille jäi nälkä vielä senkin jälkeen ja ne nappas jotkut taskukokokebabit kiskalta ja mä halusin maistaa churroa. Se oli sellanen pitkä tikku joka pyöritettiin sokerissa ja maistu ihan tippaleivälle. Nom nom.
Ihana, ihana Eejanaika!
Ku oli vatsat täynnä ni jaksettiin taas lähtee odottelemaan laitteisiin. Seuraavaks oli vuorossa Eejanaika joka vaikutti koko puiston hulluimmalta vuoristoradalta. Ei tarvinnu ku jonottaa vaivaset 1 h 20 min ni ruokaki kerkes sopivasti laskeutuu. Just vähän ennen ku oli meijän vuoro ni alko tihkumaan vettä ja kuulutettiin et yks laite oli jo suljettu sen takia. Thank god päästiin kuitenkin tihkusateesta huolimatta laitteeseen ja sit alko jännittää. Ennen ku kärry lähti liikkeelle ni kaikki laulaa lurautti Eejanaikan oman laulun ja sit se oli menoa. Roikuttiin siinä laitteessa jalat ilmassa ja mentiin vielä selkä edellä ettei varmasti nähty koska se kuoleman pudotus tulee. Ja oikeesti.... en oo ikinä ollu niin insane laitteessa ku toi oli!!! Välillä pelkäsin et ne turvapuomit prakaa ja sinkoon vaa johki Fuji-vuoren kylkeen ja mun jalat falskas ku sätkynukella ku se kärry meni tuhatta ja sataa! Kiljuttiin Paten kanssa molemmat ku pikkutytöt ja taisin mä kuulla Simoninki kiljuvan aika ladylike siinä meijän edessä. No vauhtia ainaki piisas, pyörittiin ympäri ja väärinpäin ja sinkoiltiin joka ilmansuuntaan ja ku päästiin laitteesta ulos ni mä tutisin ja huimas niin paljon ettei mitää rajaa. Mut kyl se oli sit COOL!!!!
Pritiiih!

Joulukuusia.
Kauhukokemusten jälkeen mentiin romanttisesti kolmistaan maailmanpyörään vähän rauhottumaan ja kattelemaan Fuji-Q:n kauniita iltamaisemia. Meijän bussi kotiin lähti 21.10 joten kerettiin hyvin vielä käydä ostamassa matkamuistoja (itellemme). Bussia ku odoteltiin ni sellanen vanha vartijamies tuli Paten eteen esittelemään sumopainiliikkeitä ja sit ne Paten kans siin nosteli vuorotellen jalkoja ja esitti sumopainijoita. XD

Illalla ku tultiin kotiin käytiinkin melkein heti nukkumaan ku oltiin ihan poikki.
Vaik oliki tosi pilvistä ni päästiin sentään näkee vilaus Mt. Fujista
 

Template by BloggerCandy.com