 |
| Japanin mainokset on parhautta! |
Olin kans ihan täpinöissä ku pääsin VIHDOIN näkemään Fuji-vuoren lumihuippusena. Ja onhan se kyllä mahtava näky!! Ihastelin sitä joka kerta ku vaan mahollista ja koitin räpsii paaaljon kuvia vaik pilvet meinas välillä blokkailla näkyvyyttä. Nähtävästi oon niin surkee valokuvaaja, et vaan tää alempi kuva näytti suht hienolta. XD
Väen määrä ei siis tosissaan ollu mikään päätä huimaava ja saatiin rauhassa käydä kaikki laitteet läpi. Päästiin Dodonpaan KAHESTAAN ku ne oli just avannu sen ja laitto sitä kai vielä vähän testimielessä liikenteeseen. Ulkomaalaiset on nähtävästi helpomi uhrata ku oman kansan edustajat jos jotain olis tapahtunu. XD Onneks ei lentäny ötököitä suuhun vaik kiljuin koko sen matkan ku se kiihdytti parissa sekunnissa melkein 180 km/h.
Nyt löydettiin myöskin ekaa kertaa se kuuluisa "kauhulinna" nimeltään
Super Scary Labyrinth of Fear.
Jos kyseiseen "laitteeseen" haluu mennä ni se maksaa ylimääräset 500 yen per turpa. Oltiin niin reippaina siinä odottelemassa vuoroa ja vitsailtiin, et ei oo mitään mikä meit vois säikäyttää. Pate viel kaiken lisäks rakastaa Silent Hill-pelejä yli kaiken ja on aina unelmoinu et vois elää siin maailmassa (weirdo) mut kuinka väärässä oltiinkaan... edes Paten mielestä toi kauhutalo ei nimittäin ollu yhtään hauskaa... XD
Aluks oltiin about 10 hengen ryhmässä ja meijät johdatettiin sellaseen sairaalan aulaan jossa istuttii penkeillä ja kuunneltiin perussääntöjä. Me ei ymmärretty mitää joten tsiigailtiin vaan sielt katosta roikkuvia hirtettyjä ruumiita... Sen jälkee meijät siirrettiin porukkana seuraavaan vähä pienempään huoneeseen mis näytettiin videotykillä erittäin gore video joka kerto sen sairaalan tarinan. Long story short: siel tehtiin ihmiskokeita jotka meni vähä pieleen ja sit shit hit the fan. Leffan jälkee meist otettiin vielä pareina valokuvat. Aluks aattelin et jes, eihän tää voi kauheen paha olla ku mennään ryhmänä, mut sit ne työntekijät iski mulle ja Patelle fikkarin kätee, avas oven ja tuuppas kaksistee sisälle. Ja voi v*ttu oikeesti en oo ikinä ollu niin paskat housussa ku olin koko sen 50 min mitä se saakelin mental hospital-kierros kesti!! En haluu spoilaa mitää jos joku joskus menee (ja oikeesti suosittelen menemää) mut se ei tosissaan ollu hauskaa mennä KAHESTAAN IHAN EKAA KERTAA siel pilkkopimees ja tuhoutunees sairaalas ihmissikiöiden ja ruumiiden keskellä pelkän fikkarin valon avulla. Roikuin sormet valkosina Patessa kiinni ihan kylmän hien peittämänä ja kiljahtelin joka ikiseen minimaaliseenki äännähdykseen mitä kuulin. Ja asiaa ei helpottanu, et siel oli oikeita, palkattuja ihmisiä liikkumassa ja esittämäs zombeja yms. Siel ei saanu juosta mut en oo eläessäni kävelly niin ripeetä vauhtia ku marssittiin niit käytäviä pitkin eteenpäin. Mä olin ihan varma, et se ei lopu ikinä ja kuollaan vaa sinne (kyl se mieli tekee ihme temppuja vaik pitäis tietää ettei meille mitään voi tapahtuu XD).
Lopulta päästiin huoneeseen mis oli niit sairaalatyöntekijöitä ja huokastiin helpotuksesta. Työntekijät otti meilt fikkarin ja näytti minne piti mennä. Aattelin, et nyt se on vihdoin ohi ja voin hengittää rauhassa, mut kappas vaan se sonta jatkukin, mut tällä kertaa ILMAN FIKKARIA. Mä sain varmaa astman siit kaikest ahdistuksesta ja pelosta! Lopulta nähtiin sellasen piiiiitkän käytävän päässä valoa ja samaa aikaa joku saatana tuli örveltämään ihan mun korvan juuree nii et hiukset heilahti ja oltiin sillai FUCK THE RULES ja juostiin niin kovaa ku jaloista lähti kunnes putkahdettiin ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen. It was finally over! Täristiin molemmat ja jouduttii tasaamaan hengitystä varmaa tunti ennenku oltii valmiit jatkaa elämää. Täytyy kyl sanoo et money well spent vaikka se ihan hirveetä oliki. XD
Väen määrä ei siis tosissaan ollu mikään päätä huimaava ja saatiin rauhassa käydä kaikki laitteet läpi. Päästiin Dodonpaan KAHESTAAN ku ne oli just avannu sen ja laitto sitä kai vielä vähän testimielessä liikenteeseen. Ulkomaalaiset on nähtävästi helpomi uhrata ku oman kansan edustajat jos jotain olis tapahtunu. XD Onneks ei lentäny ötököitä suuhun vaik kiljuin koko sen matkan ku se kiihdytti parissa sekunnissa melkein 180 km/h.
Nyt löydettiin myöskin ekaa kertaa se kuuluisa "kauhulinna" nimeltään
Super Scary Labyrinth of Fear.
Jos kyseiseen "laitteeseen" haluu mennä ni se maksaa ylimääräset 500 yen per turpa. Oltiin niin reippaina siinä odottelemassa vuoroa ja vitsailtiin, et ei oo mitään mikä meit vois säikäyttää. Pate viel kaiken lisäks rakastaa Silent Hill-pelejä yli kaiken ja on aina unelmoinu et vois elää siin maailmassa (weirdo) mut kuinka väärässä oltiinkaan... edes Paten mielestä toi kauhutalo ei nimittäin ollu yhtään hauskaa... XD
 |
| Kuva googlesta ku ei omaa löytyny :D |
Aluks oltiin about 10 hengen ryhmässä ja meijät johdatettiin sellaseen sairaalan aulaan jossa istuttii penkeillä ja kuunneltiin perussääntöjä. Me ei ymmärretty mitää joten tsiigailtiin vaan sielt katosta roikkuvia hirtettyjä ruumiita... Sen jälkee meijät siirrettiin porukkana seuraavaan vähä pienempään huoneeseen mis näytettiin videotykillä erittäin gore video joka kerto sen sairaalan tarinan. Long story short: siel tehtiin ihmiskokeita jotka meni vähä pieleen ja sit shit hit the fan. Leffan jälkee meist otettiin vielä pareina valokuvat. Aluks aattelin et jes, eihän tää voi kauheen paha olla ku mennään ryhmänä, mut sit ne työntekijät iski mulle ja Patelle fikkarin kätee, avas oven ja tuuppas kaksistee sisälle. Ja voi v*ttu oikeesti en oo ikinä ollu niin paskat housussa ku olin koko sen 50 min mitä se saakelin mental hospital-kierros kesti!! En haluu spoilaa mitää jos joku joskus menee (ja oikeesti suosittelen menemää) mut se ei tosissaan ollu hauskaa mennä KAHESTAAN IHAN EKAA KERTAA siel pilkkopimees ja tuhoutunees sairaalas ihmissikiöiden ja ruumiiden keskellä pelkän fikkarin valon avulla. Roikuin sormet valkosina Patessa kiinni ihan kylmän hien peittämänä ja kiljahtelin joka ikiseen minimaaliseenki äännähdykseen mitä kuulin. Ja asiaa ei helpottanu, et siel oli oikeita, palkattuja ihmisiä liikkumassa ja esittämäs zombeja yms. Siel ei saanu juosta mut en oo eläessäni kävelly niin ripeetä vauhtia ku marssittiin niit käytäviä pitkin eteenpäin. Mä olin ihan varma, et se ei lopu ikinä ja kuollaan vaa sinne (kyl se mieli tekee ihme temppuja vaik pitäis tietää ettei meille mitään voi tapahtuu XD).
Lopulta päästiin huoneeseen mis oli niit sairaalatyöntekijöitä ja huokastiin helpotuksesta. Työntekijät otti meilt fikkarin ja näytti minne piti mennä. Aattelin, et nyt se on vihdoin ohi ja voin hengittää rauhassa, mut kappas vaan se sonta jatkukin, mut tällä kertaa ILMAN FIKKARIA. Mä sain varmaa astman siit kaikest ahdistuksesta ja pelosta! Lopulta nähtiin sellasen piiiiitkän käytävän päässä valoa ja samaa aikaa joku saatana tuli örveltämään ihan mun korvan juuree nii et hiukset heilahti ja oltiin sillai FUCK THE RULES ja juostiin niin kovaa ku jaloista lähti kunnes putkahdettiin ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen. It was finally over! Täristiin molemmat ja jouduttii tasaamaan hengitystä varmaa tunti ennenku oltii valmiit jatkaa elämää. Täytyy kyl sanoo et money well spent vaikka se ihan hirveetä oliki. XD
 |
| Lasten kauhutalo |
 |
| Ja scary pantsu monster |
 |
| + scary shoe monster |
Mut for real, jos joku joskus eksyy Fuji-Q:hun ni toi sairaala on ihan must see!! Oltiin niin järkyttyneitä tost kokemuksesta et ei pystytty menemään mihinkää muuhu laitteesee ku maailmanpyörään. :D Pyörittiin siellä hetki ja lopulta käytiin vielä viimeset laitteet hyvissä ajoin läpi ennen ku puisto meni kiinni klo 17.00. Huristeltiin sieltä suoraan kotiin ja simahdettiin ku saunalyhdyt. Onneks en nähny painajaisia...
 |
| 'nuf said! |
