Showing posts with label koenji. Show all posts
Showing posts with label koenji. Show all posts

Tuesday, August 6, 2013

Nippon Day 20 & 21: All good must come to an end


LÄÄVÄ

Lauantaina vietettiin viimestä päivää Koenjissa. Jouduttiin käymään aamulla Nakanossa ostamassa meille ylimääränen matkalaukku, koska yllättäen meijän kaikki tavarat ei mahtunukaan kahteen isoon laukkuun... Sentään löydettiin melkein heti sopivan hintanen laukku ja päästiin vihdoin pakkaamaan loput tavarat! En kyl haluu enää ikinä joutuu kokemaan tota samaa pakkausurakkaa uudestaan ku se tavaran määrä ei vaan loppunu vaikka mitä teki!!

Piti kasata nendoroid-torni ennenku jouduin purkamaan paketit ;__;

Se oli nimittäin kovan työn ja tuskan takana saada kaikki roina mahtumaan edes niihin kolmeen laukkuun! Plus meil oli molemmilla vielä selkäreput ja ylimääräset käsilaukut! Löydettiin lähtöaamuna viel yksinäinen sukka ja kirjaimellisesti ku yritin tunkee sitä matkalaukkuun ni se vaan työnty sielt joka kerta ulos!! Täytyy kyl sanoo, et sääliks olis käyny niitä ramppareita jotka meijän ruumalaukkuja olis joutunu tarkastaa käsin. Kyllä saumat paukku ku vihdoin runnomalla saatiin vetoketjut kiinni!! XD Sentään meijän laukut pääs ilman avaamista lennolle mukaan. Onneks tajusin myöskin maksaa sen ylimääräsen matkalaukun jo etukäteen netistä ni saatiin se vähän halvemmalla ku mitä se ois lentokentällä tullu maksamaan. 



Tehtiin vielä lauantai-iltana pieni Koenji-kierros, käytiin raflassa syömässä ja nautittiin viimesistä hetkistä Tokion vilskeessä. Kyllä tuntu hyvältä tietää, et seuraavana päivänä pääsis näkemään taas meijän vauvat (=elukat) ja oman sängyn!

Bye bye scary corridor o/

Sunnuntaiaamuna klo 05.30 sanottiin heipat taas vähäks aikaa Nekotalolle ja lähettiin raahustamaan kohti Naritan lentokenttää. En oo eläessäni ollu niin puhki ku mitä oltiin ku vihdoin päästiin lentokentälle meijän kolmen 20 kg painavan matkalaukun, kahen 10 kg painavan repun ja kahen 5 kg painavan käsilaukun kanssa. Jännitettiin jo, et jos ne huomaa mejiän reput tai laukut ja haluu punnita ne, koska ylipainoahan oli melkosen reippaasti, mut selvittiin kaikista tarkastuksista ilman mitään ongelmia!



Lento Suomeen meni tosi nopeesti ja kyllä oli ihanaa päästä halimaan elukoita! Yritettiin mukamas alottaa laukkujen purkaminen ku päästiin kotiin, mut saatiin vaan hirvee sotku aikaseks ja sammuttiin ku saunalyhdyt... Mut niinhän sen kuuluuki mennä!

All in all it was the best Japan trip ever!!

"Until next time", said Hanakuso to herself

Sunday, October 9, 2011

DAY 14 & 15

Hellooo pitkästä aikaa, en tiiä mikä brain fart mul on ollu ku en oo saanu mitään aikaseks tänne blogiin (no okei, en oo muuta tehny in my freetime ku pelannu Simssiä XD), mut koitan nyt vihdoin saada tän japanistoorin pois alta ni voi kirjotella taas muista asioista.

Eli palataanpas takaisin päivään 26.8.2011:

Perjantaina nukuttiin melko myöhään ja heräiltiin tosi laiskasti. Päätettiin vielä kertaalleen käydä Akihabarassa koska rahat oli pakko päästä tuhlaamaan viimestä penniä myöten ja Pate halus muutenki käydä ostamassa aikasemmin ihailemansa Predator-patsaan. Ajateltiin myös käydä Laoxissa tuliaisosastolla kattomassa jotain pientä perheille. Plus mun ja Paten oli tarkotus vähän zoomailla mistä sais halvimmalla Monster Hunter Portable 3rd HD versionin (joka BTW julkastiin torstaina!! Wohoo, mikä ajotus! \(^0^)/ ).
Akiba 4 ever love
Akibassa käytiin heti ekaks kattoo sitä Predatoria Patelle, mut se oli jo menny... Käytiin taas figukaupat läpi siitä lähistöltä läpi kunnes eksyttii vähä jonneki sivummalle ja onnistuttiin löytämään ekaa kertaa ikinä Akiban oma Mandrake!! Huhuhu, 8 kerrosta never before seen otakushittiä luvassa joten mehän singahdettiin ku fileet sinne koluumaan paikkoja! Onnistuin bongaamaan Marialle heti sieltä sen cherry on a top-figuurin jota se oli toivonu koko matkan ajan löytävänsä, mut jonka suhteen oli menettäny jo toivonsa. Ja tulihan pari todella hyvää löytöä tehtyä itellenikin... Muhmuh.

Taas 10 000 yen köyhempänä lähettiin vihdoin tuliaisia hankkimaan. Sinä aikana ku pörrättiin Laoxissa, kerkes ulkona alkamaan ihan hillitön kaatosade ja tietenkään kenelläkään meistä ei ollu sateenvarjoa mukana. Odoteltiin hetken jos sade lakkais mut se vaan näytti yltyvän koko ajan ja tuli hillitön ukkonenkin (rakastan!!). Koitettiin varjella meijän PAPERI-kasseja ja juosta katosten alta aina seuraavalle katokselle kunnes päästiin juna-asemalle. Oltiin ihan litimärkiä silti, mut ainaki figut näytti olevan kunnossa. X'D
TAIFUUNI!! Melkein...
Koko junamatkan oli ihan mieletön ukkonen ja vettä sato hetkessä varmaan enemmän ku Suomessa yhteensä koko kesänä. Kotiin päin kävellessä myrsky vaan ylty mut ihme kyllä selvittiin tavaroineen päivineen suht kuivina kotiin asti. Siellä sitte muhittiin ilosena lämpimässä ja kateltiin päivän saldoja. Uutisissa näytettiin miten jossain paikoissa tulvi ihan älyttömästi, onneks ei sentään meijän hoodeilla niin pahasti vettä tullu vaikka sitä paljon tulikin. Iltaa myöten sää rauhottu pikku hiljaa ja käytiin hakemassa vähän ruokaa. Alotettiin myös haikeina tavaroiden pakkaaminen...
Näin kävi ku Paten piti alottaa pakkaa laukkuja... :D
Lauantaina käytiin heti aamusta hakemassa meijän lähipelikaupasta mulle ja Patelle ne uudet Monster Hunter-pelit ja sit lähettiin hakemaan Nakanosta Patelle Predatoria. Bongattiin vielä samaan syssyyn sille Predatorille Alien kaveriks ja vihdoin Pateki sai mitä se oli halunnu. Kotiin päin tullessa meijän juna-asemalla oli yht'äkkiä pilvin pimein porukkaa eikä päästy ulos meijän exitistä koska siinä oli joku roadblock. Vähän oltiin hämillämme et WTF ja lähettiin sitte täysin päinvastaseen suuntaan siinä toivossa, että päästäis jostain kääntymään jollekin sivukujalle ja tekemään U-käännös sille tielle mistä päästiin takas kotiin. No se toivo katos aika nopeesti ku nähtii sitä väen määrää mikä vaan kasvo ja kasvo... Kaikki tiet oli suljettu eikä päästy ku eteenpäin ihmismassan mukana. Nähtiin joku poliisi ja yritettiin mennä näyttämään minne meijän pitää päästä mut mikä ihana yllätys, sekään ei osannu englantia. Onneks sen verran kyllä tajus, että pysty näyttämään meille mistä päästään kääntymään toiselle tielle. Piiiiiiitkän kiertoreitin jälkeen löydettiin vihdoin tutulle tielle josta päästiin kikkailemaan ittemme kotiin.
Pic by Maria
Kotona pakattiin suurin piirtein loput tavarat ja päätettiin sitte vielä lähteä viimesen illan karaokeen. Oltiin jo keretty unohtaa et juna-aseman ympäristö oli ihan täynnä populaa ja nyt päästiin myös näkemään miksi! Siellä oli Awa odori dance festival joka on suurin tanssifestivaali Japanissa. Just kun saavuttiin juna-asemalle ni siinä edustan aukiolla alko tanssiesitys mitä päästiin vähän tunkemalla kurkistelemaan. Sitä tanssia oli tosi mielenkiintosta kattoa vaikka välillä se tanssiminen näyttikin ihan dorkalta (tosin yhen tanssin nimi olikin The dance of fools). XD Ite olin ainakin tosi ilonen et päästiin näkemään kunnon perusjapaniakin välillä!

Jatkettiin matkaa karaokepaikkaan jossa se aikasemmin meitä palvellu naismyyjä seisoskeli ulkopuolella ja tunnistiki meijät heti. Jotain se taas puhu meille ja kukaan ei ymmärtäny ketään ja sit kaikki vaan naureskeltiin ja oltiin awkward kunnes hipsittiin alakertaan varaamaan boksia.
Ihana, ihana Kōenji
Oltiin taas 2 h ja laulettiin niitä näitä ja tottakai lopuks vedettiin vielä kaikki kurkku suorana We are the champions ja Y.M.C.A ennenku lähettiin viimesen kerran illalla kotiin. (; n ;)
 

Template by BloggerCandy.com